Sormia näppäimistölle

On vähitellen aika herätellä blogia horroksesta. Lyhyeksi aiottu tauko vuoden 2022 syksyllä venyi pidemmäksi ja pidemmäksi. Hyvästä syystä kylläkin, sillä juuri tuolloin näppäilin kasaan viimeisiä kursseja sanataideohjaajaksi. Vedettyäni puolisen vuotta henkeä jatkoin kirjoittamisen aineopintohin, jotka alkoivat vuoden 2023 syksyllä. Oma kirjoittaminen on ollut tauolla ja marginaalissa tähän asti. Kandiseminaari on vielä työn alla, mutta onneksi jo niin pitkällä, että saan sen valmiiksi kesään mennessä.

Kirjoissa on kummaa vetoa: niitä on kiva hypistellä ja plärätä, syventyä lukemaan ja pinoamaan kasoihin, jotka odottavat siirtoa kirjahyllyyn tai blogiin arvioitaviksi. Kirjoja myös poistetaan kirjastoista ja monista kodeistakin kiihtyvää tahtia. Oletko koskaan ajatellut, että vanhat kirjat voisi nähdä myös materiaalina?

Hyvinkäältä kotoisin oleva Katri Oikarinen järjestää kursseja vanhojen kirjojen ystäville. Katri on monipuolinen taiteilija, käsityöläinen ja muusikko. Hänen käsissään kierrätysmateriaalit taipuvat moneksi. Kokeilujen pohjalta hän on tehnyt kirjankin, Luo aarteita vanhoista kirjoista – yli 40 oivaltavaa ideaa (2016). Vanhoista kirjoista syntyy kirjatauluja ja kirjojen kansista korvakoruja. Hän myös järjestää kirjataulukursseja asiakkaille.

Osallistuin viime viikonloppuna kirjataulukurssille. Valitsin omaan tauluuni savunsinisen maailman, joka sopii mielestäni hyvin dekkareille ja mysteereille. Ennen kurssille lähtöä keräilin laatikon pohjilta sekalaisia esineitä, joiden ennakkoon arvioin sopivan tauluun. Pala palalta taulu alkoi hahmottua.

Katrin kätköistä löytyi mukaan myös pieni pullo, jonka täytin kirjoittamallani runolla. Se syntyi sanataideohjauksen opinnoissa. Koulutuksen vastuuopettaja Päivi Haanpää kirjoitutti lopuksi kirjoittajan manifestin, josta oheistan katkelman. Manifestin otsikoksi tuli ”Ei koskaan tyhjää lasia”.

Annetaan elämän valua paperille.

Kursori väistää surut

tanssii ilon kanssa

ja kompuroi kännissä kotiin.

Maaliskuun aurinkoinen sunnuntaipäivä kului nopeasti mukavassa seurassa. Lounaaksi tarjottiin hyvää keittoa ja kotiin viemisiksi sai mukaansa oman taulun. Lyhytkurssi on mainio kokonaisuus, jota voi suositella sekä sormistaan näppärille että vasta-alkajillekin.

Kommentointi on suljettu.

Start a Blog at WordPress.com.

Ylös ↑