Jälki jää

Eija Piekkari 2019. Jälki jää. MurhaMylly 191. Myllylahti, Espoo. 346 s. Rikosylikonstaapeli Kristiina Elosta kertova dekkarisarja on edennyt 12. osaan. Teoksessa Jälki jää liikutaan Lahdessa, Nastolassa, Hollolassa ja muuallakin Päijät-Hämeessä. Poliisille tulee tutkittavaksi teoksen alussa kaksi murhaa, jotka näyttävät liittyvän yhteen, vaikkei uhreilla olekaan mitään yhteistä. Sitkeät tutkimukset eivät tunnu johtavan tutkijoita eteenpäin. Sen sijaan... Continue Reading →

Pohjoisen pikavuoron arvoitus

Tapani Bagge & Jusa Hämäläinen 2019. Pohjoisen pikavuoron arvoitus. Ukulele-etsivä Nana 1. Aviador, EU. 26 s. Pitkään kestänyt dekkaribuumi näkyy myös lastenkirjallisuudessa. Tapani Bagge ja Jusa Hämäläinen aloittavat yhteisteoksellaan uuden sarjan. Pohjoisen pikavuoron arvoituksessa seikkailevat eläinhahmoiset etsivät Nana ja hänen palvelijansa Armas, jotka musisoivat yhdessä. Keikkamatkalla tarjoutuu rikos ratkaistavaksi. Jusa Hämäläisen piirrokset ovat täynnä yksityiskohtia ja... Continue Reading →

Usvassa uinuu uhka

Hanne Dahl 2019. Usvassa uinuu uhka. MurhaMylly 182. Myllylahti, Espoo. 336 s. Usvassa uinuu uhka kuuluu Hauhosta kertovaan sarjaan. Kuudennessa osassa keskitytään Villa Ankerin asukkaisiin ja selvitetään sekä murhaa että tapon yritystä. Mukana ovat tutut poliisit Pirkka Juutilainen ja Päivikki Noro, jotka kulkevat Hauholle Hämeenlinnan poliisiasemalta. Taidemaalari Viola Ankerin huvilassa on koolla merkillinen kokoelma enemmän ja... Continue Reading →

Toukokuun tuonen kukat

JP Koskinen 2019. Toukokuun tuonen kukat. Murhan vuosi 5. Crime Time, EU. Kansi Timo Ahola. 287 s. Koskisen Murhan vuosi on edennyt viidenteen osaan saakka. Sarja vetää tehokkaasti mukaansa, sillä henkilöhahmot ovat jo tuttuja ja suvun salaisuudet alkavat paljastua. Toukokuussa keskitytään erityisesti etsivätoimistoa pyörittävän Kalevi Arosuon, entisen poliisin, salaisuuksiin. Jännite kasvaa, ja nyt harmittaa aidosti,... Continue Reading →

Kurkopari

Kimmo Miettinen 2018. Kurkopari. Imatra 3. Like, Helsinki. 252 s. Kimmo Miettinen on kirjailija ja rock-musiikin ammattilainen. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita musiikkiin liittyviä tietokirjoja. Kaunokirjailijana hän aloitti teoksella Pitkäjano (2010). Nyt lukemani Kurkopari on Imatra-suvun vaiheista kertovan sarjan kolmas osa. Miettinen suunnitteli sarjasta 9-osaista, mutta juuri tämän osan jälkeen Like päätti lopettaa julkaisemisen. Kurkoparin tapahtumat sijoittuvat... Continue Reading →

Helmikuun kylmä kosketus

JP Koskinen 2016. Helmikuun kylmä kosketus. Murhan vuosi -sarja. Crime Time, Helsinki. Kannen ulkoasu Timo Ahola. 244 s. Murhan vuoden toinen osa käsittelee ihmiskaappausta. Aihe on suomalaisessa rikosmaailmassa äärimmäisen harvinainen. Rikosta päätyvät tutkimaan tuttuun tapaan kertoja Juho Tulikoski yhdessä enonsa Kalevi Arosuon kanssa. Normaalisti etsiväpari tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, mutta nyt etäisyys kasvaa. Arosuo,... Continue Reading →

Kasvot hautakivessä

Tapani Bagge 2019. Kasvot hautakivessä. Aviador, Tallinna. Kansi Ossi Hiekkala.  320 s. Kirjakevään 2019 avaa Tapani Baggen episoditeos Onni Syrjäsen elämästä. Epilogissa kirjailija väittää kovan onnen lakimiestä kuvitteelliseksi alter egokseen. Kohtalo - tai pääsykokeen pisteyttäjä - esti lakimiesuran 1980-luvun alussa, ja niin Baggesta tuli kirjailija. Onni Syrjäsen elämää seurataan kymmenen katkelman verran 1980-luvun lopusta 2010-luvun puoliväliin saakka.... Continue Reading →

Vuosi 2018 meni kanssasi nopeasti

Kiitos lukijani. Tämä on kuluneen vuoden 27. ja viimeinen postaus. Blogia on lukenut yli 900 kävijää, ja luettuja sivuja on takana 4 500. Kun syksyllä 2017 aloitin ja rajasin aihepiiriä, ajattelin, että helppo homma. Ei Hämeessä ole kovin monta dekkarinkirjoittajaa. Kyllä tässä hyvin ennättää samana vuonna julkaistut kirjat käsitellä. Eihän se mennyt niin. On surullisen... Continue Reading →

Joulukalenteri

Joulukalenteri. Pukin pimeä puoli. 2018. Toimittanut Juha Mäntylä. Rikosten Reuna. Reuna, Vilna. Kannen suunnittelu ja taitto Gravision. 318 s. Tätä kokoelmaa ei ole tarkoitettu lapsille, nuorille eikä joulunsa vakavasti ottaville. Luvassa on verta, tonttuja, väkivaltaa ja pukkeja, sopivasti höystettynä yhteiskuntakriittisyydellä. Kalenteria voi lukea novelli kerrallaan, tai aikuisen oikeudella sen voi hotkia etukäteen. Mika Hentunen kysyy novellissaan... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑