Kaivo

Annika Eronen 2017: Kaivo. Myllylahti, Espoo. 328 s.

Kaivo on Annika Erosen esikoisromaani. Ammatiltaan nelikymppinen Eronen on vapaa toimittaja.

Eronen

Teoksen keskushenkilönä on rikoskomisario Hannu Savolainen, joka työskentelee Hämeenlinnan Miekkalinnassa. Kiivastuessaan kovaääninen komisario on yksinäinen mies, eikä hyvin tunnu käyvän Virtasellekaan, joka avioliiton alamäkeä seurataan pienenä sivujuonena kirjan läpi.

– Niin, huomenna taas, Savolainen toisti ja jäi katsomaan, kun Virtanen ajoi pois poliisiaseman pihasta. Tällä kertaa mies ei kääntynytkään vasemmalle kotinsa suuntaan, niin kuin oli tehnyt vuosia, vaan oikealle kohti keskustaa.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Tuula Kalliokoski saapuu korjaamaan vääryyttä ja tuleekin murhatuksi. Murhaaja kätkee surmaamansa ruumiin kaivoon renkolaisen omakotitalon pihaan. Tutkimukset junnaavat paikallaan, vaikka muitakin rikoksia tulee ilmi pitkin Renkoa, kunnes menneisyyden yhteydet alkavat paljastua.

Kielellisesti teksti soljuu varman oloisesti, kuten kirjailijan taustan huomioiden odottaa saattaa. Luvut ovat lyhyitä, teosta on joutuisaa lukea. Perinteinen kaikkitietävä kerrontaratkaisu sopii teokseen hyvin, varsinkin kun näkökulma vaihtuu tutkijan, uhrin, epäiltyjen ja omaisten välillä.

Paikoin kirjailija selittää juonen käänteitä liian pitkään. Tutkinnan yksityiskohtia olisi hyvin voinut tuoda esille dialogin ja toiminnan kautta.

Lähtökohta kokonaisen sarjan kirjoittamiselle on hyvä. Savolainen ja Virtanen ovat henkilöinä mielenkiintoisia. Seuraavissa osissa toivottavasti syvennetään henkilöhahmoja ja kuvataan muutakin tiimiä.

Kommentointi on suljettu.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: