Miten rikoskirjani ovat syntyneet

Miten rikoskirjani ovat syntyneet 2012. Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkainen. Crime Time, Helsinki. Kannen ulkoasu Lasse Rantanen. 293 s.

Naisdekkaristit

Teos pohjaa Helsingin yliopistossa pidettyyn luentosarjaan syksyllä 2010 ja keväällä 2011. Kaikki luentosarjassa alun perin esiintyneet kirjailijat eivät lähteneet teokseen mukaan, mutta 20 suomalaista rikoskirjailijaa esittelee tuotantonsa taustoja. Kuten arvata saattaa, vaikka enemmistö työtään esittelevistä kirjailijoista on miehiä,  mukaan on mahtunut seitsemän naiskirjailijaakin. Heinäkuisen naistenviikon kunniaksi keskityn tällä kertaa vain naisiin.

Miten nainen sitten päätyy kirjoittamaan rikoksista? Tai suorastaan jopa valitsee tehdä niin? Joskus peliin puuttuu sattuma: yksi ohi astuttu askelma vei Eppu Nuotion pitkälle sairauslomalle, jonka aikana alkoi taustatyö rikosromaania varten.

[K]un keski-ikäistä naista pidetään sivussa omasta elämästään, hänen päässään alkaa liikkua pimeitä ajatuksia.

EPPU NUOTIO

Nuotiolla oli toki aiheeseen laaja kosketuspinta dekkareiden pitkäaikaisena lukijana. Myös kuulumisesta poliisisukuun on varmasti ollut etua. Monella kirjailijalla on takanaan kirjallisuuden opintoja yliopistossa, kuten Heleena Lönnrothilla ja Leena Lehtolaisella.

Kirjallisuudentutkimukseen suuntautumassa ollut Leena Lehtolainen liukui rikolliskirjallisuuteen tutustumalla 40-luvun dekkareihin Ruumiin kulttuuriin kirjoittamaansa artikkelia varten. Lisensiaattitutkimuksen myötä kirjailija huomasi, ettei suomalaisessa rikoskirjallisuudessa ollut naispuolista rikostutkijaa. Genressä oli Maria Kallion paikka vapaana.

Mitä dekkarin kirjoittamiseen sitten tarvitaan?  Taustatyöt ja faktojen tarkistaminen on tehtävä perusteellisesti, niin mies- kuin naiskirjoittajienkin. Itse luova prosessi on jokaisella kirjoittajalla erilainen. Idea kirjaan voi tulla pienestäkin arkisesta havainnosta, jonka ympärille kirja alkaa kehkeytyä. Marianne Peltomaa on ottanut käsitelläkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kansainvälistä adoptiota. Johanna Tuomola puolestaan on valinnut aiheekseen mm. koulukiusaamisen ja raiskausten yhteisölliset vaikutukset. Tuula Mai Salmela on käsitellyt ylikansallisten yhtiöiden ja geeniteknologian ongelmallista suhdetta. Outi Pakkanen korostaa ulkoisten havaintojen lisäksi myös omien tunteiden tarkastelua:

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä rohkeammin katsoo itseään peiliin. Aivan kuten näyttelijä, kirjailijakin löytää romaanihenkilöidensä kaikki tunteet lopulta itsestään.

OUTI PAKKANEN

Teos on suoranainen runsauden sarvi niin lukijalle kuin kirjoittajalle. Kirjassa moni oma suosikkini esittelee omaa kirjoitusprosessiaan ja myös omia kirjallisia esikuviaan. Osa kirjailijoista on itselleni vielä lukemattomia. Uusia lukuvinkkejä tulee satamalla. Toisaalta erilaisten kerronnallisten ratkaisujen esittely avaa aloittelevalle kirjoittajalle näkökulmia siihen, mitä niiden avulla saavutetaan ja millaiseen kerronnalliseen alatyyppiin ne sopivat. Teos sopii myös mainioksi lähdeaineistoksi kouluopetukseen tai hakuteokseksi, sillä kirjailijaesseet on aakkostettu kirjoittajan mukaan.

Jatkan naisdekkaristien parissa vielä heinäkuun. Kuun vaihteen jälkeen luvassa on kauhun anatomiaa.

Naisten viikko

 

One thought on “Miten rikoskirjani ovat syntyneet

Add yours

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: