Vesa Vanhanen 2013. Seitsemän oikein. MurhaMylly 74. Myllylahti, Espoo. 369 s.
Vesa Vanhanen on taustaltaan lahtelainen opettaja. 1960-luvulla syntyneen kirjailijan esikoisteos on julkaistu viitisen vuotta sitten, ja sittemmin hän on julkaissut kaksi muutakin dekkaria. Brändäyksen tunnusmerkkinä on numero 7. Sarjan seuraavan osat ovat nimeltään Seitsemäs helvetti ja Raide seitsemän.
Päähenkilönä on nelikymppinen rikosylikonstaapeli Pekka Konttinen Lahden poliisiasemalta. Hänen työparinaan on viisikymppinen, vakiintunut poikamies Esko Mujunen. Henkirikoksen tutkinta lähtee liikkeelle, kun hämeenkoskelaisesta vanhainkodista löytyy aamulla ruumis. Lahden poliisiasema on vanhalla paikallaan Loviisankadulla Radiomäen vieressä.
Vanhanen on onnistunut luomaan uskottavia ja syviä henkilöhahmoja. Konttisen työskentelyn lisäksi seurataan hänen yksityiselämäänsäkin, joka ei ole pelkästään onnellinen omakotitalon home-epäilyn vuoksi. Epäiltyjen taustoittaminen on onnistunutta, sillä tutkijat saavat selviytyä monenmoisten valheiden kanssa, ennen kuin rikos on selvitetty.
Tutkijat liikkuvat laajalla alueella, sillä Hämeenkosken lisäksi matkataan Riihimäkeen asti.
He ajoivat Riihimäelle tietä 54. Ajomatka ei tarjonnut kummoisia nähtävyyksiä. Paljon peltoa, mutta vain vähän järviä.
– Puimurit ovat näköjään jo liikkeellä, totesi Konttinen, kun he joutuivat hidastamaan yhden John Deeren takia.
VESA VANHANEN
Tapahtumien syyt ulottuvat Pohjois-Karjalaan ja Ryttylän poikakotiin. Tapahtumapaikkojen kuvaus on vankalla pohjalla, sillä kirjailija opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia. Paikoitellen varsin yksityiskohtainen paikkojen historian kuvaus katkaisee kerronnan häiritsevästi. Vähän lyhyempi taustoitus olisi riittävää.
Lahdesta kiinnostuneelle romaani on kiinnostavaa luettavaa. Poliisikuvaus, näinkin miehiin keskittyvänä, on melko onnistunutta. Vanhasen tuotantoa kannattaa seurata.
Viimeisimmät kommentit