Lohdullinen kuolema

Timo Hellman 2020. Lohdullinen kuolema. Runoja kauhuista. Nysalor-kustannus, EU. 82 s.

Kuoriaiskirjat julkaisi viime vuonna Nousevan maan valo -nimisen vihkon kauhurunoja. Timo Hellman on kasvattanut vihkon runot kokoelmaksi Lohdullinen kuolema, joka julkaistiin keväällä. Edellisen julkaisun kaikki runot ovat mukana, tosin osaa on editoitu kevyesti. Lisäksi kokoelmassa on yhteensä yli 40 uutta runoa.

Miksi postata tästä uudelleen? Koska lukukokemus on aivan toinen. Esipuheessa päivätään kokoelma huhtikuiseen Turkuun, Anno Diaboli 2020. Vielä vuosi sitten tempauduin mukaan runojen puhujan synkkään matkaan halki genren kuvaston. Koska sellaistahan kauhu on, vähän viihteeksi tarkoitettu. Nyt huomasin lukevani teosta kirjaimellisesti, kuten runon puhuja kiteyttäisi: ”pelon kristallivirta silmissäsi”.

Kuolleet saniaiset kurkottavat ei-mitään.

Ilma täyttää keuhkot ruttoisella kesällä.

TIMO HELLMAN

Vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon läpi räpiköineille tämä kuulostaa oudosti tutulta. Aika resonoi kokoelmassa upeasti.

Kokoelmassa on kolme osastoa, joista yksi käsittelee uskoa, toinen elämää ja kolmas sielua. Usko alkaa mykistävästä poikkeustilasta. Runon puhuja on kirottu ja piinattu todistaja, joka kuuntelee haudattujen tarinoita. Elämä on painajaismainen, ja väkivaltainen. Viimeisen osaston, sielun, runot kuvaavat runon puhujaa aavistuksen rauhallisemmassa, selviytymisen tunnelmassa. Mukana on muutama melankolinen, ja kaunis runo. Kuin eloonjäänyt vapisisi muistoissaan.

Yksi ensimmäisen osan runoista päättyy runon puhujan kysymykseen: ”Lähdetkö kanssani käsi kädessä kyläilemään perkeleiden luo?” Tälle matkalle kannattaa lähteä, vaikka se rankka onkin.

Sain kustantajalta arviointikappaleen.