Saarni

Kale Puonti 2021. Saarni. Pasilan Myrkky 3. Bazar Kustannus, EU. 286 s.

Syyskuussa 2021 Kale Puonti esiintyi Riihimäen kirjastossa. Puonti kertoi olevansa paljasjalkainen riksulainen, jonka reitti kulki Riihimäen lukion kautta Parolaan ja sieltä poliisikoulutukseen. Ennen jäämistään eläkkeelle ja vapaaksi kirjailijaksi Puonti ehti toimia poliisina 37 vuotta. Lokakuussa kirjailija valittiin mukaan Iltalehden tutkivan journalismin koulutusohjelmaan.

Pasilan Myrkky -sarjan luomiseen sysäsi Jari Aarnion tapaus, jonka jälkeen Puonti ryhtyi hakemaan arvonpalautusta huumepoliisille. Eniten omaa itseään kirjailija on sisällyttänyt henkilöhahmoista Pesoseen. Kirjoittamisestaan Puonti kertoi, että hän yleensä kirjoittaa yhden luvun päivässä. Työpäivä jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen kirjoittamisjakso aamuun ja toinen iltaan. Tekstissään hän keskittyy tapahtumiin ja jättää kuvailemisen vähemmälle. Teosten päätarina on fiktiota, mutta sivutarinat ovat usein todellisia. Kirjoitusprosessia tukee kustannustoimittaja, ja käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa myös pari poliisia auttaa kommenteillaan. Esimerkiksi kolmososan loppu muuttui saadun palautteen perusteella. Tässä vaiheessa Puonti ei vielä suunnittele kirjoittavansa muuta kuin rikoksiin liittyviä teoksia.

Sarjan kolmannessa osassa Pasilan Myrkyn tiimi seuraa huumekauppias Veijo Virkkiä. Tutkimukset tuntuvat junnaavan paikallaan, kun Virkki välttää kiinni jäämisen kerta toisensa jälkeen. Autokauppansa suojista operoivan Virkin luottomiehiin kuuluvat Jean ”Näätä” Martinson ja Lasse Raivola. Keski-ikäistyneiden huumekauppiaiden rinnalla on myös Virkin poika Ville ja tämän tuttu Antti Ahojärvi, joka liikkuu mopoautolla ja hoitaa raha-asiat bitcoineina.

Kolmas osa poikkeaa aiemmista siten, että rikosylikonstaapeli Kosti Kaartamon ryhmä näyttää hitsautuneen paremmin yhteen. Poliisityön kuvaus on edellisia osia uskottavampaa, sillä ryhmädynamiikka toimii. Edelleenkin Pesonen on joissakin luvuissa näkökulmahenkilönä, ja hän saa hyvin tukea seurustelukumppanistaan. Joissain kohdin kylläkin Irman kommentit, esimerkiksi tädin hautajaisista, kuulostavat enemmän miehen sanailemilta.

Kaiken kaikkiaan teos avaa uuden näkökulman suomalaiseen rikoskirjallisuuteen. En aiemmin muista lukeneeni tekstiä, jossa poliisin johtohahmot olisivat näin keskeisessä osassa. Teoksessa Poliisihallituksen ylitarkastaja Paavo Saarni vaeltaa ”rosvosektorille”.

Saarni ei ollut koskaan uskonut joutuvansa näin syvälle Virkin kuvioihin. Hän ei itsekään ymmärtänyt, miten Virkki oli kerta toisensa jälkeen saanut taivuteltua hänet tahtoonsa ja pidettyä hänet hyppysissään.

KALE PUONTI

Kirjastossa Puonti avasi ihmiskäsitystään ja totesi, ettei usko kenenkään olevan syntyjään paha. Hän pohti, tekeekö tilaisuus varkaan.

Mielestäni sarjan kolmas osa on jäntevin ja kerronnaltaan yhtenäisin. Luvut ovat hyvin lyhyitä, mutta ne leikkaavat eri tapahtumapaikkojen väliä luontevasti. Päänäyttämöinä ovat Pasilan poliisiaseman tilat, Riihimäen vankila, Poliisihallitus ja keskusrikospoliisin tilat Jokiniemessä. Rytmitys toimii hyvin, ja lukijana viihtyy teoksen parissa.

Osallistun Kirjasähkökäyrän lukuhaasteeseen Kirjahyllyn aarteet 3, jossa luetaan teoksia omasta hyllystä. Ensimmäiseksi kirjaksi valitsin syksyllä 2021 ilmestyneen Anna pahan kiertää. Tule mukaan!